Skip to main content

Aidosti turhaa rahan kulutusta

Jos olet seurannut blogiani hetkisenkin aikaan, tietänet, että menen opiskelijavaihtoon syyslukukaudeksi. Mitä tämä opiskelijavaihto käytännössä tarkoittaa? Aivan hervottomasti kuluja pelkän turhan byrokratian takia.

Ensinnäkin, jouduin uusimaan passini. Koska kohdeyliopistoni lähetti viestin minulle erittäin myöhään verrattuna deadlineen, jouduin tilaamaan passin nopeamalla tilauksella. Näin kuluiksi passista tuli pelkästään 80e (passi ja passikuva). Tämän lisäksi kohdeyliopisto vaatii tuberkuloositestin, jota Suomessa YTHS eikä edes kaikki yksityiset terveysyritykset eivät luonnollisesti enää tee. Eipä kai, kun tauti on käytännössä Suomessa kuollut. Tämä labra oli halvat 90e. Tämän lisäksi tarvitsin terveystodistuksen, jota ei tietenkään saanut myöskään YTHS:ltä tai työterveydestä, vaan senkin jouduin yksityiseltä terveysfirmalta hankkimaan. Tästäkin 10 minuutin mukavien juttelusta lääkärin kanssa maksoin 90 euroa. Sydämeen sattuu.

Eipä siinä, nyt on kaikki paperisota valmiina ja ärsytys on muuttunut valtavaksi odotukseksi ja en malta odottaa, että pääsen elokuussa Etelä-Koreaan. Olen myös tehnyt budjetointia vaihtoa varten ja kohdeyliopistolta sainkin hyvät arviot elämisen kustannuksista Soulissa. En ole koskaan Etelä-Koreassa käynyt, mutta Diacorin lääkäri, jolta terveystodistuksen hankin, ainakin kehui Soulia erityisesti erittäin paljon. Enpä kyllä ole keneltäkään muulta kuullu mitään negatiivista paikasta. Mitä nyt vähän Pohjois-Korea ja Yhdysvaltain laivasto kutittelee naapurissa. Blogia jatkanen ihan tavallisesti vaihdon aikana, tosin toki hieman epäsäännöllisemmin varmasti, koska en ajatellut neljän seinän sisällä olla siellä juurikaan.

Näistä kuluista huolimatta, onnistuin polttamaan menneellä viikolla huomattavasti enemmän rahaa vielä tämän kesän tekemisiin. Ostin festarilippuja 550 eurolla. Normipäivä. Kesällä vietänkin yhteensä 13 päivää festareilla. Rakastan musiikkia ja tanssimista, joten nämä rahat menevät enemmän kuin hyvään tarkoitukseen. Olin kuitenkin onnistunut säästämään työpaikaltani saatavalle Body&Mind kortille yli 500 euroa, joten nämä kulut olen käytännössä jo”kuluttanut” kirjanpitojen mukaan. Periaatteessa siis sain festariliput “ilmaiseksi”. Tuntuu hyvältä ja odotan jokaista aurinkoista (ja sateistakin) festaripäivää innolla.

Näiden kaikkien kulujen takia on minulla kuitenkin sellainen omituinen tilanne, että oikeasti odotan palkkapäivää. Likvidissä muodossa minulla ei taida olla rahaa tällä hetkellä edes 100:aa euroa. Ja tänään pitäisi vielä mennä kaverin tupareihin ja yöllä baariin. Budjettini kestänee juuri ja juuri…

6 thoughts to “Aidosti turhaa rahan kulutusta”

  1. Itsekin olen ostanut paljon festarilippuja ja keikkalippuja virikeseteleillä. Yllättävän moni joka saisi näitä seteleitä/kortteja ei osaa hyödyntää niitä muutenkin kuin pelkästään liikunnassa. Minne festareille menet?

    1. Sama täällä. Ja kun käy työpaikan sekä yliopiston salilla, ei juurikaan liikunnasta onneksi tarvi maksaa. Itse käytän itse virikekorttia juurikin festareihin, keikkoihin sekä elokuvissakäyntiin. Ehdottomasti parhaita etuja, mitä työpaikoilta voi saada mielestäni.

      Tänä vuonna festareista ovat luvassa Ruisrock, Weekend sekä Sziget, joissa kaikissa olen täydet päivät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.