Skip to main content

Etelä-Koreassa elämisen kustannukset vs. Suomi

Jos olet joskus miettinyt, miltä Omavaraisuushaaste näyttää oikeassa elämässä, korealaisilla on ollut paljon mielipiteitä siihen. Joskus kuulin, että suurin osa länsimaalaisista näyttää korealaisten silmään Brad Pittiltä. Valitettavasti en tätä kuullut kertaakaan. Sen sijaan kerran kuulin, että näytän Lukas Podolskilta. Kaksi kertaa, että näytän Kiefer Sutherlandilta (en oikein tiedä, miten asennoitua tähän). Sekä noin 10 kertaa, että näytän Evan Petersiltä. En allekirjoita mitään noista, mutta Evan Peters vertauksen olen kuullut jopa Suomessa niin moneen kertaan, että kai sitä pitänee uskoa. Siitä voi kukin lukija yhdistellä suunnilleen miltä näytän, heh.

Mutta itse asiaan. Elämistä Etelä-Koreassa onkin kohta takana yksi lukukausi ja vääjämätön todellisuus on tulossa vastaan. Suomeen paluuseen on enää 8 päivää. Tunnelmani on vähintäänkin ristiriitaiset. Voin helposti sanoa, että takana on elämäni rentouttavimmat, tapahtumarikkaimmat ja parhaat neljä kuukautta.

En tehnyt päivääkään töitä. Nukuin joka aamu pitkään. Tein minimimäärän opintopisteitä ja en lukenut tentteihin ollenkaan (en tarvitse vaihdossa tehtyjä opintopisteitä valmistumiseeni). Tutustuin ihmisiin, biletin, matkailin ympäri Koreaa sekä söin huonosti ja epäterveellisesti (herkullisesti) ja liikuin paljon. En joutunut katsomaan hintalappuja ostoksissani, katsomaan pankkitiliäni kuin blogikirjoituksia varten, eikä minun tarvinnut stressata mistään asiasta ensimmäisen viikon jälkeen kun olin Souliin asettautunut. Elin unelmaa.

Kaikki nämä asiat yhdessä tarkoittavat luonnollisesti tarkoittavat myös, että takana on myös elämäni surkeimmat kuukaudet taloudellisesti. Ja tämän takia odotankin taas toisaalta Suomeen ja “oravanpyörään” paluuta. Mitä nopeammin pääsen takaisin tavalliseen arkeen, sen nopeammin pääsen nauttimaan yllämainitusta elämästä loppuelämäni taloudellisesti riippumattomana! Siihen on kuitenkin vielä vuosia aikaa.

Tänään kirjoittelenkin elintasosta Etelä-Koreassa ja Suomessa. Vertailen Etelä-Korean (eli tässä tapauksessa Soulin) hintoja Suomen hintoihin ja yritän kirjoittaa jonkinnäköisen loogisen kokonaisuuden, jotta lukijalle selviää elämisen todelliset kustannukset Etelä-Koreassa. Vertailua tehdessä huomasin, että elintaso ei ole kauhean yksiselitteinen juttu, koska tietyt asiat ovat halpaa kuin saippua Koreassa verrattuna Suomeen, mutta joissain asioissa asia on toisinpäin Suomen hyväksi. Voitko uskoa, jotkin asiat voivat olla Suomessa itseasiassa halpoja!

Vertailen kirjoituksessa kategorioita, joita itse seuraan kulutuksessani vuosittain. Näitä ovat asuminen, ruokailu kotona ja koulussa, alkoholi ja ravintola, matkailu, puhelinlasku, Viaplay ja Spotify, vaatteet sekä muut.

Asuminen Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Järkevintä on verrata Soulin hintatasoa Helsinkiin, koska pääkaupungit ovat varmaan jokaisessa maassa aivan omassa luokassaan. Helsingissä asuminen kallista? Nojoo, mutta Soulissa asuminen vielä kalliimpaa. Suurin osa soulilaisista asuu vuokralla, koska asuntojen ostaminen on niin kallista Soulissa. Myös vuokrataso on erittäin korkea ihan jokapuolella paitsi Incheonissa (joka ei teknisesti ottaen ole edes Soulia, koska sinne menee bussilla vähän yli tunti). En osaa sanoa neliöhinnoista, mutta sanoisin, että keskimäärin Soulin vuokrataso on n. 20% korkeampi kuin Helsingissä.

Ruokailu kotona ja koulussa Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Huvittavaa Koreassa on se, että etenkin kaikki terveellinen (kasvikset ja hedelmät) ovat järjettömän kalliita. Suomessa kaikki terveelliset asiat ovat n. 1/3 Korean hinnoista. Suomessa myös ruuan tekeminen kotona on paras tapa säästää rahaa. Koreassa yleensä aterian ostaminen ravintolasta on halvempaa kuin kotona tekeminen, koska ainesosat ovat niin kalliita kaupoissa. En oikein edes ymmärrä, miten ravintolaruoka on niin halpaa, kun ruoka kaupassa on samanhintaista kuin Suomessa.

Söin Koreassa ollessa ehkä eniten korealaista ruokaa (annos 5-6 euroa), pizzaa (kokonainen pizza 4e) ja burgeriaterioita (ravintolasta riippuen 6-8 euroa). Suomessa syön yleensä 4-5 kertaa päivässä. Koreassa opin syömään lounaan ja illallisen ja thats it. Joskus toki satuin ostamaan sipsejä (jotka muuten ovat kalliimpia kuin Suomessa).

Alkoholi ja ravintola Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Tämä riippuu täysin siitä missä olet. Koreassa on käytännössä 3 isoa bilekaupunkiosaa: Gagnam, Hongdae sekä Itaewon. Gagnam on korealaisten suosimia ja erittäin kallis alue. Vähän kuin menisi Suomessa baariin, jossa liikkuu paljon VIP-tyyppejä. Gagnamissa osa klubeista ja baareista ei ota edes länsimaamaisis ulkomaalaisia sisään, joten en käynyt koskaan klubittamassa siellä, mutta kuulemani mukaan hintataso on sama kuin Suomessa, joka on siis korealaisittain kallis.

Hongdae ja Itaewon taas ovat huomattavan opiskelija – ja ulkomaalaisystävällisiä. Kalja baarissa / klubilla maksaa 2,5 euroa – 6 euroa paikasta riippuen. En ollut 26-vuoden aikana Suomessa oppinut juomaan kaljaa, mutta koska Koreassa ei juuri saa siideriä tai lonkeroa, opin juomaan kaljaa vihdoin täällä. Uskomatonta. Ja korealainen kalja muuten maistuu lähes samalta kuin suomalainen perus lager.

Parasta Koreassa kuitenkin on pussialkoholisoituminen, koska se on niin halpaa. Kalja on oikeastaan samanhintaista kuin Suomessa, mutta jos tarkoitus on vain päästä pirteään tunnelmaa, on avain siihen Soju. Soju-pullo on 0,5 litraa ja se on 12-14%:sta. Hintaa pullolla on huikeat n. 1 euro. Ja parasta Sojussa (makuversioissa) on se, että se maistuu mehulle, eikä laisinkaan alkoholille. Join näitä paljon.

Matkailu Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Etelä-Korea on vähän periferia aina välillä. Esimerkkinä se, että bussi ja junaliput maksavat aivan yhtä paljon riippumatta siitä, milloin ostat sen. Voit siis saada samalla hinnalla lipun toiselle puolelle Koreaa jos saavut bussiasemalle ostamaan lippua 5 minuuttia ennen bussin lähtöä, kuin jos ostat sen viikkoa aiemmin. Hintataso on halvempaa kuin Suomessa aikuisille, mutta kalliimpaa opiskelijoille.

Puhelinlasku Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Suomalaisilla on maailmanlaajuistettikin hyvät oltavat puhelinlaskujen osalta. Yritä arvata kuinka paljon maksaa rajaton data Etelä-Koreassa? 20, 30, 40 euroa kuukaudessa? Nope. 60 euroa kuukaudessa. Tämä oli vanhan liittymäni lasku 3-4 kuukauden ajalta. En oikeastaan tiedä, mistä tämä ero johtuu, koska Suomessakin on vain kolme isoa operaattoria, mutta en valita. Omistan kahta suomalaista operaattoria ja ne maksavat mukaa osinkoa, ja samalla pystyn nauttimaan halvoista liittymähinnoista.

Viaplay ja Spotify Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Hintataso on sama. Tosin Spotifyta ei Etelä-Korealaiset kaverini pystyneet käyttämään, koska käsittääkseni Spotifylla ei ole toimilupaa Etelä-Koreassa. Oma Spotifyni toimi erittäin hyvin silti täällä kuten toimi myös Viaplay kiitos F-securen tarjoaman VPN:n.

Vaatteet Etelä-Koreassa vs. Suomessa

Ostin kaksi kenkäparia, joita en kaikkia aio edes heti Suomeen palatessani käyttää. Vaatteet ja kengät ovatkin huomattavasti halvempia Koreassa kuin Suomessa. Vaikeinta kuitenkin on löytää sopivia kokoja, vaikka en erityisen pitkä olekaan. Lähinnä olen liian pitkä leveyssuunnassa salilla käymisen takia.

 

Yhteenveto

Vaikka vaihtelua on, on Etelä-Korea selkeästi Suomea halvempi maa. Samalla kuitenkin palkkataso on kuitenkin alhaisempi (ellet ala tekemään 15 tunnin työpäivää Samsungilla valmistuttuasi), joka kuitenkin kompensoituu taasen huomattavasti alemmalla tuloveroprosentilla. 4000 euron kuukausipalkalla veroprosenttisi on Etelä-Koreassa n. 17%.

Ihan yleisesti voin toistaa itseäni ja kaikkia ihmisiä, joiden kanssa puhuin ennen kuin menin vaihtoon. Jos olet nuori tai opiskelija ja pohdit kannattaako vaihtoon lähteä, vastaus on yksinkertainen. Ehdottomasti! En usko, että opiskelijavaihtoa on mahdollista katua. Näinkin lyhyessä ajassa huomaan, että olen kasvanut ja ajattelumallini ovat muuttuneet. Osaan myös katsoa maailmaa hieman muustakin perspektiivistä kuin oman napani ja kulttuurini kautta.

Jos olet jo opiskeluiän ohittanut, ja pohdit, kannattaako Etelä-Koreaan mennä reissaamaan, vastaus on edelleen sama. Ehdottomasti! Japani on edelleen lempi matkailumaani, mutta Etelä-Korea sai minut tuntemaan itseni kotoisaksi erittäin nopeasti, vaikka tekstiä en oppinut lukemaan enkä kieltä oppinut puhumaan. Ihmiset ovat avuliaita, kiinnostuneita sinusta ja kaikki rakastavat Suomea, koska Muumit ja Xylitol. Puhuin matkani aikana yli 20 eri kansallisuuden omaavan henkilön kanssa ja en koskaan törmännyt negativiisiin stereotypioihin Suomesta tai suomalaisista. En häpeä olla suomalainen, päin vastoin voisin sanoa, että koen olevani jopa olevani ylpeä suomalaisuudestani.

P.S. Etelä-Koreassa säästötilillä pystyy saamaan helposti 3-4% korkoa. Siinä jää Bank of Norwegian pahasti jalkoihin.

4 thoughts to “Etelä-Koreassa elämisen kustannukset vs. Suomi”

  1. Ihan mielenkiintoinen vertailu, erityisesti tuo säästötilin korko tuli ihan yllätyksenä. Osaatko sanoa, mihin se perustuu tai onko siinä tiukkoja reunaehtoja?
    Besserwisserinä (ja itsekin Koreassa asustaneena) pitänee pari korjausta tehdä tekstiisi 😀 Kaupunginosa on Gangnam (강남), ei Gagnam. Lisäksi soju on 15-45% vahvuista, useimmiten 20%. Sitten on tietenkin niitä mehuversioita, joita on lantrattu ja ovat miedompia. Niin tai näin, soju on kyllä hienoa tavaraa. Jokseenkin vain harmittavaa, että Alko veloittaa ainoasta sojumerkistään 10e/pullo, siinä on katteet kohdallaan 🙂

    1. En oikeastaan osaa sanoa miksi pankkitilille saa tuollaisen koron. Tiedän vain, että ehtoja siihe sisältyy esim. KB bankissa sinulla täytyy olla heidän mobiiliappinsa sekä saada vaikka sisar avaamaan pankkitili heille. Sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että lähes jokainen pystyy saamaan tuon koron kunhan keskittää perheen asiakkuudet yhteen pankkiin.

      Oho olipa perus typo tuo Gangnam. Noh kaksi kertaa siellä metroasemalla vasta käynyt.

      Mitä sanoit sojusta on mielenkiintoista, koska paikalliset sanovat aina että se on 20%. Mutta kun ostat vaikka CU:sta perus fresh sojua tai makusojuja, lukee pulloissa 14% – olen useaan kertaan käynyt saman keskustelun paikallisten kanssa, haha.

      Ero on kaiketi siinä, että bulkkimehusoju jota myydään convinience storeissa ei ole oikeaa sojua, koska sitä ei ole käsittääkseni tehty riisistä. “Oikea soju”, jota en ole koskaan edes varmaan maistanut (koska opiskelija) kaiketi vaihtelee juuri noissa korkeammissa prosenteissa.

      1. Tuo korkoasia kyllä hämmentää, vaikka keskittäminen vaikuttaisikin korkoon jonkun verran. Tosin en tiedä, kuinka paljon Suomessa jotkut OP-bonukset sitten vastaavat samaa asiaa.
        Vielä sojuun palatakseni, niin eikö “oikea” soju nimenomaan maksa juuri sen 1500-3000 wonia/pullo jokaisessa pikkukaupassa, tyyliin SevenEleven? Oman kokemukseni mukaan juuri 19-20% oli sitä, mitä eniten kului (siis ne ihan perus, vihreät pullot). Niitähän näkee jokaisen ravintolan pöydät täynnä, eikä hinta sielläkään älyttömän korkea.

        1. Joo, kaverini selitti mita kaikkea korkotasoon tarvitaan, mutta en muista enaa tarkalleen. Muistan vain, etta kaytannossa jos perheella on kaikki asiakkuudet yhdessa pankissa, kaikki saavat tuon saastotilin tasoisen koron (kunhan on mobiili app kaytossa).

          Kavin juuri ostelemassa tuliaisia Suomeen lahimmasta CU:sta ja ainakin kaikki makusojut mita ostin nayttivat olevan 14%. En tieda, onko Fresh soju 20%? Se on niin vastenmielisen makuista, etta en juonut sita kuin pari kertaa ja tietysti BBQ:n yhteydessa, hahah.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.