Skip to main content

Keräsin opiskelijana 78 000 euron varallisuuden – tässä kirjoituksessa kerron miten

Media on etenkin opintotukileikkauksien jälkeen ollut täynnä sitä, kuinka opiskelijoilla ei ole tarpeeksi rahaa, opiskelijat elävät köyhyysrajan alapuolella, hautaudumme velkaan jne. Tällä kirjoituksella haluan osoittaa sen, että kuka tahansa tavallinen korkeakouluopiskelija pystyy kaikesta negatiivisista muutoksista huolimatta edelleen säästämään rahaa opiskelujen lomassa. Haluan muuttaa sen narratiivin, että opiskelijat ovat Suomessa vain uhreja, koska muutoksista huolimatta etenkin korkeakouluopiskelijoiden tilanne on edelleen kansainvälisellä tasolla Suomessa erinomainen.

Velkapainotteinen opintotukisysteemi on väärä lähestymistapa, mutta suomalaiset opiskelijat saavat edelleen paljon rahaa valtiolta tukien muodossa ja onneksi opintolainakaan ei ole pelkästään negatiivinen asia.

Heti kun astut suomalaisen lintukodon ulkopuolelle, tajuat että Suomi on edelleen ylivoimaisesti parhaita maita opiskelijalle koko maailmassa. Opiskelijana Suomessa on hyvä olla. Suomen opiskelijaystävällisyys yhdistettynä terveen järjen käyttöön onkin juuri se, mikä mahdollisti minulle 78 000 euron varallisuuden kasvattamisen opiskelijana.

Ennen kuin katoat, tässä asioita, joita elämäni opiskelijana ei sisältänyt:

– Pappa betalar -meininkiä (saan vanhemmiltani 100 euroa vuodessa jouluna/synttäreinä).
– Perintörahoja
– Pikavoittoja osakkeilla, Bitcoinilla tai millään muullakaan
– Pelkillä valtion tuilla elämista (en nostanut kuukauttakaan opintotukea kolmena viimeisenä opintovuotenani).
– Hullua pihistelyä ja komeroitumista neljän seinän sisälle

Sen sijaan varallisuuden kasvattamiseen tarvitsin näitä asioita:

– Motivaation ja terveyden käydä töissä opiskelujen ohessa
– Maksimimääräisen opintolainan nostamisen sekä sen järkevän kuluttamisen / sijoittamisen
– Rauhallisen sijoitustahdin, jotta ehdin oppia virheistäni (joita todellakin tein opiskeluaikoinani)
– Järkevät arjen kulutuspäätökset sekä kulujeni seuraamisen
– Vuokra-asunnon opiskelija-asuntoyhdistykselta, joka ei sijaitse keskustassa, vaan 4km sivussa hyvien yhteyksien varrella

Lyhyesti tuossa on kaikki, mitä tarvitset siihen, että et ole persaukinen valmistuttuasi.

Koska lyhyt versio herättäisi enemmän kysymyksiä kuin innostusta, tässä koko opiskelijatarinani pitkästi.

Olen siis tavallisesta duunariperheestä. Suvussamme ei juuri ole korkeakoulutettuja. Vanhempani ovat kuitenkin aina painottaneet koulutuksen tärkeyttä, vaikka eivät ole itse amista enempää kouluja käyneet. Samalla he ovat pienten tulojen takia korostaneet säästämisen tärkeyttä. Olen heille ikuisesti kiitollinen näiden kahden asian painottamisesta kun olin nuori. Käytännössä nykyinen tilanteeni on täysin heidän kasvatuksensa ansiota.

Aloitin työssäkäymisen kun olin 14-vuotias. Aloitin tällöin kesätöissä jalkapalloerotuomarina nappulaliigalle. Palkka oli lähes olematon, mutta opinpa tekemään myös töitä nuoresta asti. Lukiossa olin kaupungilla kesätöissä puistotöissä hurjalla 1000 euron kuukausipalkalla. Tein suurimpana osana yläasteen sekä lukion kesistä töitä aina ehkä yhden kuukauden kesässä, mutta en tehnyt töitä opiskelujen ohessa vaan sain onneksi keskittyä harrastuksiini ja muihin lapsuuden ja nuoruuden hullutuksiin. Harrastin myös erästä siihen aikaan marginaalilajia, jossa olin teininä maailman huipulla, joista kustannusten jälkeen(en saanut vanhemmilta rahaa lajiini) jäi käteen palkintorahoja n. 5000 euron arvosta.

Kiinnostuin osakkeista ja taloudesta lukiossa kun finanssikriisi iski vuonna 2007. Ostinkin ensimmäiset osakkeeni (Rautaruukkia eli elämäni huonoin sijoitus), vuoden 2008 alussa vähäisillä rahoillani. Kiitos finanssikriisin tämä täysin eksyksissä oleva ja epämotivoitunut lukiolainen kiinnostui taloudesta ja päätti hakea kauppakorkeakouluun. Kouluajan kesätöiden sekä harrastuksestani saamieni rahojen avulla saavutin n. 10 000 euron varallisuuden mennessäni armeijaan. Armeijavuoteni aikana nettovarallisuudessani ei tapahtunut juuri muutosta. Sitten kuitenkin tuli kauppakorkean pääsykokeet ja…

1. Vuosi yliopistossa (21v)

No en tietenkään päässyt sinne yliopistoon minne halusin, koska lukiopaperini olivat surkeat ja olin laiminlyönyt myös pääsykokeisiin lukemista armeijassa ollessani. Muutinkin siis erittäin kauas kotipaikkakunnaltani, kavereista, tyttöystävästä jne. ja en nauttinut ensimmäisestä yliopistovuodestani juurikaan. Asuin soluasunnossa, kirjoitin harrastukseeni liittyvää blogia seka eräälle amerikkalaiselle sivulle kuukausittain vierailija-artikkelin, joista sain suhteessa hyviä korvauksia (n. 200 euroa/artikkeli).

Vaikka asuin solussa, vuokrani oli lähes 300 euroa kuukaudessa, joka oli erittäin huono valinta. Kituutin kuitenkin ensimmäisen lukuvuoden ja päätin lukea pääsykokeisiin uudelleen sekä vaihtaa yliopistoa ja opiskelupaikkakuntaa. Elin käytännössä pelkästään opintotuilla tämän vuoden kesään asti sekä satunnaisilla tuloilla joita sain kirjoituksista. En juuri elänyt opiskelijaelämää siten, miten se usein mielletään ja tämä vuosi olikin varmasti elämäni hirvein vuosi. Tänä vuonna aloitin kuitenkin pitämään kirjaa kulutuksestani ihan vain tylsyyden takia ja huomasin, että yllättävän vähällä voi tulla toimeen. Elin kirjaimellisesti nuudeleilla ja jauhelihalla. Kesällä sain onneksi kesätöitä joka kuukaudelle ja sain rahaa säästöön. Muistaakseni tänä vuonna tein myös ensimmäiset sijoitukset Citigroupiin ja Elisaan, jotka molemmat osoittautuivat hyviksi pitkällä tähtäimellä.

Bruttotulot: 12 000e
Kulutus: 7000e
Vuoden aikana nostettuja opintotukikuukausia: 9kk
Osingot sijoituksista verojen jälkeen: Ei tarkkaa tietoa
Nettovarallisuus vuoden lopussa: 18 000 euroa

2. Vuosi yliopistossa (22v)

2. vuosi yliopistossa olikin aika päinvastainen kuin ensimmäinen. Kuten mainittu, sain kesätöitä lukuvuosien välissä siisteistä toimistohommista 11 euron tuntipalkalla. Luin pääsykokeisiin ja pääsin kauppakorkeaan lähemmäs sivistystä. En kuitenkaan vieläkään päässyt Helsinkiin, joka oli ykkösvaihtoehtoni, mutta päätin, että en enää 3. kertaa pääsykokeisiin lue. Sain myös jatkaa kesätyöpaikassani myös lukuvuoden alkaessa osa-aikaisena, vaikka vaihdoin paikkakuntaa.

Kävin tänä vuonna erittäin paljon töissa opiskelujen ohessa ja biletin edelleen aika harvoin. Huomasin, että rahaa alkoi kertymaan tilille sitä tahtia, että tutustuin ASP-tiliin ja aloin myös sinne laittamaan pieniä summia samalla kun jatkoin osakkeisiin tutustumistani. Tutkin myös erilaisia vaihtoehtoja ainejärjestöaktiivina, mutta huomasin, että en tuntenut itseäni kotoisaksi perinteisissä kauppisainejärjestöissä. Tänä vuonna lisäsin salkkuuni varovaisesti “varmoja osakkeita” kuten Fortumia ja Sanomaa. Eli suomeksi jatkoin epäonnistuneita sijoituksia.

Muutin myös yksin kahden hengen asuntoon opiskelupaikkakuntaani, josta maksoin aivan liikaa vuokraa (lähes 460 euroa kuukaudessa). Tilaa oli, mutta vähän liikaa yhdelle hengelle. Tästä syysta nettovarallisuuteni ei juuri kasvanutkaan tänä vuonna. Matkustin Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Espanjaan.

Bruttotulot: 15 000e
Kulutus: Ei luotettavia tietoja
Vuoden aikana nostettuja opintotukikuukausia: 6kk
Osingot sijoituksista verojen jalkeen: 226,31 euroa
Nettovarallisuus vuoden lopussa: 21 000 euroa

3. Vuosi yliopistossa (23v)

3. vuotena muutoksia alkoi tapahtua elämässäni. Ensinnäkin kämppis muutti kanssani isoon asuntoon, joten vuokrani puoliintui. Ja samalla sain hyvää pävittäistä seuraa. Suosittelen suuresti muuttamaan kaverin kanssa yhteen. Sain myös kesällä töissä palkankorotuksen ja jatkoin koko vuoden tututtuun tapaan töissa opiskelujen ohessa. Tutustuin tänä vuonna myos opintolainaan ja huomasin, etta sitähän on järkevä nostaa, jos vain valmistun ajoissa. Olin vihainen itselleni, koska en tajunnut nostaa lainaa aiemmin, mutta aloin nyt nostaa lainoja jopa kesätukikuukausilta (vaikka tiesin, että joudun tukikuukausia palauttamaan tänä vuonna opintotukitulorajojen takia jo rajusti).

Kulutuskäyttäytymiseeni tuli myös suuria muutoksia kun erosin pitempiaikaisesta tyttöystäväni lukuvuoden alussa. Tämän jälkeen olin henkisesti murskana muutaman kuukauden. Tämä johti myös siihen, että bilettäminen kasvoi eksponentiaalisesti ja tämä trendi jatkui opiskelujeni loppuun asti. Taloudellisena ihmisenä kävin kuitenkin hakemassa alkoholini Virosta. Aloitin myös 3-vuoden kirjoituskouluohjelman työväenopistossa.

Tein myös yhden projektin yhteistyössä erään yrityksen ja yliopistoni kanssa Demola-ohjelman kautta. Tästä sain erinomaista työnkaltaista kokemusta sekä hyvin tehdyn työn päätteeksi myös ihan riihikuivaa käteistä, koska projekti oli onnistunut. Suosittelen suuresti tutustumaan Demola-ohjelmaan olit sitten töissä tai opiskelijana. Tein 3 projektia yhteensä opiskelujeni aikana Demola-ohjelmassa ja jokainen kokemus oli aivan mahtava, koska tapasin paljon ihmisiä eri aloilta ja maista. Tästä sain hyviä merkintöjä CV:seen, paransin englanninkielentaitojani sekä samalla sain myös rahaa! Matkustin Japaniin ja Kanadaan.

Bruttotulot: 18 000e
Kulutus: 10000e
Vuoden aikana nostettuja opintotukikuukausia: 3kk
Osingot sijoituksista verojen jälkeen: 540,24 euroa
Nettovarallisuus vuoden lopussa: n. 29 000 euroa

 

4. Vuosi yliopistossa (24v)

4. vuosi yliopistossa ei tuonut ihmeempiä. Tein kandidaatintutkielman valmiiksi. Sain lisää vastuuta töissä kun olin sitä jo vuoden pyytänyt ja sain jälleen palkankorotuksen. Jatkoin myos saman kämppiksen kanssa asumista ja opiskelija-asuntoyhdistys ei jostain syystä nostanut vuokraamme laisinkaan, joka oli mukava yllätys. Tein myös yhden projektityön Demolassa lisää.

Jatkoin perus opiskelijaelämää ja aloin tekemään vähän järkevämpiä osakesijoituksia ja kiinnostukseni osakesijoittamiseen virkosi jälleen edellisen on/off vuoden jälkeen. Tein hyviä sijoituksia kuten Koneen ja Orklan ostokset. Tämä vuosi oli ensimmäinen, jona kävin niin paljon töissä, että jouduin palauttamaan kaikki opintotukikuukauteni (lainan silti nostin). Tänä vuonna en juuri tainnut matkailla (Viroa ei lasketa).

Tämä kesä oli myös yksi huonoimmistani, koska palkkatoimisto huomasi, että he olivat maksaneet minulle 1000 euroa liikaa viime vuonna?! Tämä pidätettiin seuraavasta palkastani. Vaikka olin rahaa säästänyt, sattui tämä 1000 euron menetys suuresti. Monen muun opiskelijana elävän budjetti olisi saattanut mennä täysin sekaisin samanlaisesta tilanteesta, jonka takia olin iloinen, että minulle oli kertynyt puskuria.

Bruttotulot: 22 000e
Kulutus: 8000e
Vuoden aikana nostettuja opintotukikuukausia: 0kk
Osingot sijoituksista verojen jälkeen: 829,91 euroa
Nettovarallisuus vuoden lopussa: n. 40 000 euroa

5. Vuosi yliopistossa (25v)

En ollut missään kohtaan myynyt osakkeitani, joita olin ostanut ja nyt kun mielenkiintoni osakkeisiin oli herännyt uudestaan ja olin onnistunut säästää paljon rahaa töissäkäymisen myötä, mietin voisinko tavoitella jotain. Tällöin törmäsin Mr. Money Moustachen sivuun, jossa puhuttiin taloudellisesta riippumattomuudesta. Innostuin hetkessä ja imin kaiken tiedon taloudellisesta riippumattomuudesta ja tiesin, että tämä oli kuin suunniteltu minulle. Olin ollut menossa jo taloudellisen riippumattomuuden suuntaan tietämättäni.

Päätinkin siis perustaa Omavaraisuushaasteen ja herättää 1. yliopistovuotenani pitämäni kulutusseurannan uudestaan henkiin. Aloin pitämään entistä tarkempaa kirjaa kuluistani, tuloistani sekä sijoitusteni kehityksestä. Olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja tämän blogin kirjoittamisessa yhdistyykin kaksi intohimoa – kirjoittaminen ja sijoittaminen. Tästä vuodesta lähtien voit tarkistaa kehitykseni blogistani.

Suurin asia ehkä ammatillisesti oli kun otin osaa ainejärjestöni mentoriohjelmaan, johon hain ja sain kun sainkin mentorin omalta alaltani. Kuukausittaiset keskusteluni hänen kanssaan lisäsi paljon omaa itseluottamustani sekä auttoi ymmärtämään tiettyjä työelämän ihmeellisyyksiä. Suosittelen mentorointiohjelmiin hakemista ihan kenelle tahansa iästä ja uran vaiheesta huolimatta. Uskon, että minä ja mentorini saivat molemmat erittäin paljon yhteisistä hetkistä.

Tein yhden Demola-projektin, jatkoin kämppikseni kanssa asumista sekä jatkoin samassa työpaikassa kuin aiemminkin. Huomasin, että tein suurimman osan maisterivaiheen kursseista tänä vuonna, mutta, koska tiesin että haluan mennä vielä opiskelijavaihtoon, en kiirehtinyt Pro Graduni kanssa. Tämä oli hyvä päätös. Kävin niin paljon töissä, että jouduin palauttamaan kaikki opintotukikuukauteni (lainan silti nostin). Matkustin Yhdysvaltoihin.

Bruttotulot: 27 000e
Kulutus: 9 500e
Vuoden aikana nostettuja opintotukikuukausia: 0kk
Osingot sijoituksista verojen jälkeen: 1313,79 euroa
Nettovarallisuus vuoden lopussa: n. 56 000 euroa

 

6. Vuosi yliopistossa (26v)

Sain oman alani töitä pääkaupunkiseudulta (jossa en siis ollut opiskelijana). Tiesin, että olisi vaikea yhdistää töitä, viimeisiä kursseja sekä Pro Gradua, mutta halusin yrittää. Jotenkin onnistuin tässä ja sain kaikki kurssit sekä Pro Gradun suosiolla maaliin samalla tehden lähes täyttä päivää töissä. Myös Graduuni olin ihan tyytyväinen. Vaikka työ oli suurelta osin mahtavaa ja koulutukseeni liittyvää, parasta viimeisessä opiskeluvuodessa oli kuitenkin vaihtolukukauteni Etelä-Koreassa, joka on ehdottomasti elämäni paras kokemus tähän mennessä.

Huomioitavaa on myös se, että en vaihtolukuvuoteni aikana saanut palkkaa tai opintotukia, koska olin tulorajat jo ylittänyt alkuvuodesta. Minun pitikin siis säästää jo kesällä vaihtoani varten ja budjetoida tarkkaan kulutukseni Etelä-Koreaan (loppujen lopuksi yliarvioin kulutukseni myös Koreassa). Tämän lisäksi matkustin myös Saksaan ja ympäri Koreaa.

Joulukuussa 2017 valmistuin kauppatieteiden maisteriksi. Yhteensä tähän meni 6,5 vuotta jos lasketaan ensimmäisestä yliopistovuodestani lähtien, eli en ollut lähellekään viiden vuoden tavoiteaikaa, mutta onneksi tarpeeksi nopeasti, jotta saan opintolainanvähennyksen. Syynä tähän on suurelta osin se, että tein paljon töitä opiskelijana ollessa koulun ohessa ja se, että en pitänyt mitään kiirettä valmistumisen kanssa. Suurin osa tutuistani pääsi 5 vuoden tai jopa alle valmistumisaikaan kauppiksessa.

Bruttotulot:  33 000e
Kulutus: 18 000e
Vuoden aikana nostettuja opintotukikuukausia: 0kk
Osingot sijoituksista verojen jälkeen: 2434,59 euroa
Opintolainaa valmistumisen aikana: 21 000 euroa
Nettovarallisuus vuoden lopussa: 78 000 euroa

 

Suurimman osan ajasta opiskelijana pyrin pitämään käteisenä n. 2000-3000 euroa, jolla pystyin varmistamaan yllättävistäkin menoista selviämisen. Mikäli käyttötilini näytti isompaa summaa, laitoin rahaa joko osakkeisiin tai ASP-tililleni.

Tuloista pitää sanoa se, että tein opiskelijana ollessani suunnilleen 16-20 tuntia viikossa töitä ja jouduin useasti jättämään menemättä luennolle töiden takia. Tein myös viikonloppuylitöitä, kun se oli mahdollista. Kesällä tein töitä täyspäiväisesti enkä pitänyt kesälomaa muutamaa pidennettyä festariviikonloppua lukuunottamatta.

Viimeisenä opiskeluvuotena olin myös lähes täysipäiväisesti töissä vaihtolukukauteeni saakka muutamaa kuukautta lukuunottamatta. En myöskään ole eläissäni pitänyt vielä yhtäkään palkallista lomapäivää. Tuntityöläisena ollessani nostin poikkeuksetta kaikki lomani rahana. Nyt kun sain vuoden alusta vihdoin toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen, tulen nauttimaan tänä kesänä ensimmäisestä palkallisesta kesälomastani koskaan.

Kirjoituksessa olevat numerot on myös puhdistettu opintotukien osalta niiltä vuosilta kun olen nostanut ne, jotta sain nostettua lainan, mutta palauttanut tuet heti sen jälkeen. Tästä lisää tulevaisuuden kirjoituksessani.

On myös hyvä sanoa, että en kauppisopiskelijana opiskellut rahoitusta (paitsi pakollisen peruskurssin) tai mitään siihen liittyvää, ja olenkin kaikki sijoittamiseen liittyvät asiat itse opiskellut Internetistä. Opiskelijana tekemieni sijoitusvirheiden takia sijoitukseni ovat myos hävinneet selvästi indeksille viimeisen 6 vuoden aikana, joten indeksirahastoon sijoittaminen olisi jälkikäteen katsottuna ollut viisaampi päätös. Mutta pidän silti suoraa osakesijoittamista onnistuneena vaihtoehtona, koska nautin siitä.

Kuten huomaat, matkani ei ole millään muotoa täydellinen eikä se ole pelkkiä onnistumisia täynnä. Muutamalla fiksummalla päätöksellä uskon, että nettovarallisuuteni saattaisi olla tänään jopa yli 100 000 euroa. Hävisin sijoituksillani myös selkeästi indeksille. Myös kaikki matkat olisi voinut jättää tekemättä ja näin säästää yli 10 000 euroa vuosien varrella. Mutta jälkikäteen on aina helppo jossitella. En häpeile peittää sitä, että olen ylpeä siitä, mitä olen saavuttanut tähän mennessä, koska olen tehnyt kaiken itse. Nyt valmistuttuani, motivaationi saavuttaa taloudellinen riippumattomuus on entistä kovempi.

Tämä kirjoitus aloittaa muutaman kirjoituksen pituisen tekstisarjan siitä, millaisilla valinnoilla ja päätöksillä kuka tahansa korkeakouluopiskelija pystyy pääsemään samanlaisiin tuloksiin kuin allekirjoittanut. Tulevat kirjoitukset tulevat koskemaan seuraavia aiheita.

1. Kaikki opintotuesta

2. Kaikki opintolainasta

3. Miten kuluttaa vähemmän rahaa opiskelijana

4. Töissäkäyminen koulun ohessa

Jos mielessäsi on joku muu opiskelijan taloudelliseen elämään liittyvä aihe, josta haluat että kirjoitan, laita kommenttia!

Olen tietoinen siitä, kuinka tulenarka tämä aihe on. Itse kuitenkin opiskelleena, valmistuneena sekä kavereita vierestä katsoneena, tiedän että lähes jokainen opiskelija pystyy säästämään Suomessa suuriakin summia. Näin opiskellessa päivittäin kavereita, jotka saivat vanhemmiltaan satoja euroja kuukaudessa ja silti onnistuivat törsäämään kaikki rahansa joka kuukausi. Säästämisessä kyse on vain motivaatiosta, tahdosta, jaksamisesta seka omista pienistä ja isoista päätöksistä.

Kirjoitin joistain asioista tasolla, joista ihmiset, jotka tuntevat minut todennäköisesti tunnistavat. Tämä oli kuitenkin pakollista, koska haluan olla avoin siitä, miten olen varallisuuteni kasvattanut. Taloudellisen riippumattomuuden juttuja on ollut viime aikoina mediassa paljon, mutta ne usein ovat erittäin pinnallisia ja herättävät siksi enemmän kysymyksiä ja epäilyksiä pinnallisuuden takia. Toivon, että tämä teksti meni tarpeeksi syvälle.

Jos minä pystyin tähän, pystyt sinäkin. Jos vain oikeasti haluat ja teet töitä sen eteen.

16 thoughts to “Keräsin opiskelijana 78 000 euron varallisuuden – tässä kirjoituksessa kerron miten”

  1. Loistava ja kiinnostava kirjoitus! Todella hienoa työtä olet tehnyt ja se on täysin omaa ansiota!

    Opiskelujeni aikana itse en käynyt lainkaan töissä (paitsi tietty kaikki kesälomat), kun ajattelin sen haittaavan opintojani. Kävinkin koulun todella nopeasti (olisin valmistunut vuoden etuajassa, jos opparini tarkastaja olisi ollut nopeampi) erittäin hyvin arvosanoin (keskiarvo jotain 4.5 luokka 1-5 asteikolla). Jälkeenpäin ajateltuna koulun olisi voinut käydä pienemmällä teholla ja käydä ohella töissä, jolloin varallisuus olisi ollut ihan eri tasoa valmistuttua.
    Valmistuttuani nettovarallisuuteni oli jotain -4000 € nurkilla käytännössä minusta riippumattomista syistä. Suurin osa opintolainastani on nostettu vain siksi, että olen pystynyt lainaamaan toiselle ihmiselle rahaa, jota en ole tähän päivään mennessä saanut kokonaan takaisin. Paremmilla valinnoilla nettovarallisuus olisi nyt ainakin 6000 € korkeampi 😀

    1. Mukava kuulla, että tarinan jaksoi lukea! Mietin myös, miltä nyt näyttäisi jos olisin suorittanut KTM-tutkinnon vaikka neljään vuoteen kuten se on hyvin mahdollista tehdä. Olen muuten myös lainannut opiskelujen saatossa kavereille paritonnia rahaa, mutta valitsin ihmiset siten, että tiesin heidän maksavan takaisin. Joillekin kavereille jouduin sanomaan ei, koska tiesin, että todennäköisyydet rahan takaisinsaantiin olivat pienet. Tuntuu, että lainaaminen opiskelijoiden välillä on yllättävänkin yleistä!

  2. Yhdyn varauksetta demolan kehumiseen, kannattaa ehdottamasti mennä tekemään ainakin yksi projekti. Oppii paljon uutta ja saa suhteita yritysmailmaan. Itse opiskellessa tein yhden projektin, joka ei ihan täysin onnistunut kun 5 hengen ryhmästä 4 sai töitä toiselta paikkakunnalta kesken projektin jonka vuoki resurssit tehdä projekti onnistuneesti katosi.
    Nyt töielämässä olen katsellut enemmän tai vähemmän aktiivisesti 4-5 projektin perään, jostain näki alkuunsa että tästä ei tule mitään ja toinen voitti best project awardin, tätä projektia oli ilo ohjata ja tukea kun näki että opiskelijoillakin oli kivaa ja ryhmä toimi.

    1. Hienoa kuulla, että jollain muullakin on kokemusta Demolasta! Projektihenkilöiden katoaminen on kyllä ongelma monessa projektissa ja itsellänikin 3/5 projektihenkilöistä katosi yhdessä projektissa. Puristimme sen kuitenkin kahdestaan loppuun ja saimme lopussa ihan hyvän palkinnonkin! Yksi projektini voitti jopa tuon best project awardin, mutta toisaalta yksi niistä kusahti ihan täysin. Eli aivan kuten työelämässäkin, näkee kaikenlaisia tilanteita. Ehdottoman aliarvostettu mahdollisuus opiskelujen aikana, josta pitäisi puhua paljon enemmän.

  3. Hyvää työtä! Mulla oli opiskelujen jälkeen muutamana tonni varallisuutta. En nähnyt silloin vielä tarpeelliseksi säästää joten asuin liian kalliissa kämpässä ja tein työtä vaan rahantarpeen mukaan.

    1. Varmaan aika tavallinen tarina. Olisin todennäköisesti tehnyt aivan samoin, jos en olisi nuorena jo löytänyt taloudellista riippumattomuutta vahingossa ja sitä faktaa, että tosiaan minun ei tarvitse tehdä töitä 67-vuotiaaksi asti, jos minua ei huvita, kunhan olen vain ajoissa liikkeellä.

  4. Itselläni opintohistoria oli vähän toisenlainen. Jostain syystä vaikka tein kesät töitä niin epäonnistuin jotenkin itse säästämisessä koska sijoitin liika rahaa opiskeluun siten ettei se tuottanut mitään lisähyötyä. Ja toinen oli että ilmeisesti yksi kesäkeissi oli todella rankka rääkki kropalle ja jäi piilemään jonkin klikki esim. selkään tai lihaksiin. Noh sitten seurasi stressi kun aloitin toisen työn ja tuki katkaistiin ja oli hyvin epävarma kaikesta ja alan töitä en ollut tehnyt päivääkään. Noh siittäseurasi monelaista oiretta ja opinnot lopetin mutta alkoi mennäkin sen jälkeen hyvin kunnes tuli toinen romahdu ja se oli periaatteessa ja käytännössä ikävämpi ja tapahtui töissä sekin.

    Kaiken takana oli kuitenkin jonkinsortin talousahdistus ja siihen liittyvä onnistumaton rahankäyttö.

    Näillä tiedoilla yhdyn kirjoittajan tietoon ja näkemykseen sillä erolla että mikäli on stressiin taipuvainen niin jonkinsortin jo olemassa oleva turva on ihan jees jota ei välttämättä käytä mutta sen tietää olevan olemassa.
    Itsellänihän tämäkään ei välttämättä olisi auttanut koska kyse oli tiedostamisesta rahan käytössä joten tuokin summa olisi varmaan käytetty mennen tullen ja jääty ihmettelemään elämän kovuutta. Ja pidin tämän asian suhteen itseäni ainokaisena kunnes hokasin että maailma on pullollaan samalla tavalla eläviä täysin tiedostamattomia ihmisiä. Voi jopa olle ettei meitä aivan täysin auta edes nämä alan blogit ellei itsekin onnistu tiedostamaan tai käymään parikin romahdusta.

    Yleensä opiskeluasunto on itselleni maksanut 200-250€kk. Uksoisin että 5700 on maksimimenot vuodessa jos opiskelee ilman sen kummempia hankintoja. Tuossakin kyllä on pieni ylimenovaraus. Töitä voisin tehdä 8000-10000€ edestä bruttona joten käteen jäisi sievoinen summa. Elmääkin voisi siis harrastaa. Jos olisin nykyisen työni mahdollisuudet hokassut aikoinaan niin …jossittelu siis ei kannata vaan kannattaa valjastaa tieto tulevaa varten. Se on se tunnelin päässä oleva valo. Mutta kunnon varakassara on se jolla pääset riippumattomaksi kaikesta suhteista tukijärjestelmiin ja voi esim. valjastaa oipiskeluajaksi laskutusfirman hyödyt sekä tehdä tuntityölöisenä normityötä. On kumma jos tippuu pohjille vielä tuossa. ainahan voi olla kylkiäisiksi tiukassa tilanteessa opintolainen ja lopuksi opintotuen(jota karsastan). Mutta suurin ero entiseen se että voin opiskella sitä mikä minua kiinnostaa oikeasti seilaamatta paikasta toiseen päämäärättömästi.

    Onko tietoa kenelläkään Google ads mainostulojen suuruuksista eli tuleeko sieltä kuinka paljon kk? Jos ajatellaan että yhdistää kaikki tulovirrat.

    1. Työhyvinvointia ei kyllä voi aliarvioida nuorenakaan. Etenkin kun tuntuu, että nuoria työntekijöitä pystytään hyväksikäyttää huomattavasti. Ensimmäiset kesätöit tein myös ilman työsopimusta ja palkkahan maksettiin ihan kirjekuoressa käteisenä. Onneksi työnantaja oli kuitenkin luotettava ja vaikka futistuomarin homma ei ollut mitään unelmaduunia teini-ikäiselle, selvisi siitä hyvin. Niistä kun voi tosiaan tulla pitkäaikaisempiakin ongelmia.

      On myös totta, että opiskelijana elää erittäin vähällä, kunhan kiinnittää huomiota juuri noihin asumiskustannuksiin. Ihmiset ovat usein tottuneet vähän liian hyvään ja nuorena halutaan yksiöitä, jotka näyttävät ainakin kuvissa sisustuslehdiltä.

      Itselläni ei ole vuodessa tullut Google Adseista edes 70 euroa. Toisaalta blogini ei ole edes kaikkein suosituimpia talousblogeja. Jokatapauksessa, pelkillä Google Adseilla tarvitsee aika paljon kävijöitä, jos haluaa sillä juuri mitään tienata.

  5. Tosi kiinnostava postaussarja, odotan innolla jatkoa 🙂 Itse olen ollut kova tekemään töitä opintojen ohella, mutta valitettavasti olen myös kova tuhlaamaan, joten säästöjä ei ole juurikaan jäänyt. Pikku hiljaa olen kuitenkin kyllästynyt olevaan jatkuvasti persaukinen töissä raatamisesta huolimatta ja tänä vuonna tavoitteenani onkin saada säästettyä vähintään 250 € kuussa asuntoa varten ja Nordnetin rahastoihin. Sinun blogisi on ollut yksi isoista motivaattoreista alkaa tarkastella omaa kulutusta kriittisemmin ja aloittaa säästäminen, kiitos siis kun jaksat kirjoitella ja jakaa tietämystäsi meille talousurpoille! 🙂

    1. Kiitos! Kirjoittelen tähän aiheeseen liittyen tekstejä varmaan kerran kuussa. Kaikkia aiheita on muutenkin niin paljon. Hienoa kuulla, että blogini on onnistunut motivoimaan! Jos pystyn vaikuttamaan edes yhden ihmiseen elämään positiviisesti kirjoituksillani, tunnen että blogillani on joku tarkoitus. On tosiaan turhaa raataa itseään opintojen ohella töissä ilman, että siitä mitään sitten jää käteen. Tulorajasysteemi ei oikein tue työssäkäyntiä muutenkaan, niin kannattaa edes jotain hyötyä saada siitä irti 😀

  6. Mielenkiintoista antia tässä on mielestäni ensimmäinen kymppitonni. Jos sen saa säästettyä, niin sen jälkeenhän se on pelkkää samaa säästämistä ja sijoittamista. Monella se tyssää vain jo tuohon, kun hulluna koittaa säästää ja kasaan saa satasia tai pari tonnia. Ne on helppo tuhlata ja säästäminen jää siihen.

    Tuota ei moni huomaa, että kesätöistä on “helpompi” säästää, kun mm. asumisen kulut ovat silloin pienet.

    Kaikista mielenkiintoisinta ovat nuo palkintorahat. Haluatko avata lajia, kun en tiennyt että mistään junnuna saisi ihan palkintorahoja ja vieläpä tonneittain? :O

    1. Aivan totta. Itse en edes huomannut kun säästin 10 000e, koska lapsena kaikki tienaamani rahat menivät vain suoraa pankkitililleni, jota minun ei onneksi tarvinnut juuri lapsena käyttää. Pienestä on kuitenkin hyvä lähteä.

      Jos sanoisin lajin suoraan, olisi henkilöllisyyteni helppo selvittää, koska olin nuorena suhteellisen ison profiilin pelaaja maailmallakin ja netistä löytyy läjä artikkeleita minusta. Sanotaan kuitenkin näin, että harrastus ei ollut urheilulaji siinä traditionaalisessa mielessä (harrastin salibandya aktiivisesti, mutta sillä ei rahoille päässyt) ja kaikki palkintorahat olivat sponsored by Nintendo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.