Skip to main content

Mihin ne opiskelijan rahat oikeasti menevät? Kulutusanalyysi

Nuoret ovat tulevaisuus, mutta samaan aikaan jokainen ikäluokka on aina seuraavaa saamattomampi, huonokäytöksisempi ja toivottovampi. Minä ja muut laman kurimuksessa syntyneet olemme kävelleet katettuun pöytään kun saamme opintotukea (ilmaista rahaa opiskelusta!??!) ja eläkkeemmekin on maksettu jo isompien ikäluokkien puolesta. Onneksi hallitus opintotukimuutoksella ja koulutusleikkauksilla pitää huolen, että emme totu liian hyvään.

Opiskelijana luonnollisesti ryyppään kaikki rahani opintotuesta, otan vähän ilmaista lainaa ja elelen sillä herroiksi samalla kun syljen kattoon ja opintopisteet napsuvat tililleni. Vai miten se nyt menikään…

Viime kirjoituksessani avasin hieman laveasti viime vuoden kulutustani, mutta tässä kirjoituksessa katson vähän tarkemmin, miltä kulutukseni näytti viime vuodelta. Koen olevani kulutukseltani aika perus opiskelija. Ainoa ero minun ja keskimääräisen suomalaisen yliopisto-opiskelijan välillä on luultavasti se, että olen käynyt koko opiskeluaikani n. 3 päivää viikosta töistä, jonka takia en juuri opintotukia ole pystynyt nostamaan tulorajojen takia. Lainaa kuitenkin olen pyrkinyt nostamaan, koska se on halvinta lainaa, mitä tulen koskaan elämässäni saamaan.

Aloitetaan siis viime vuoden kulutuspiirakastani.

opiskelijan-kulutus
Yhteensä vuonna 2016 siis kulutin 12 548 euroa. Tämä tekee kuukausimenoikseni 1045 euroa kuukaudessa. Opintotuki + opintolaina ei olisi riittänyt kattamaan tätä kroisos-elelyä. Aivan posketon summa! Laitoinko kaiken vain kurkusta alas torstai-iltaisin? Katsotaan kuluja hieman tarkemmin ja olisiko kulutustani mahdollista karsia sellaiselle tasolle, että pystyisin elämään pelkillä opiskelijaetuuksilla (ja mahdollisesti säästämään tänä vuonna enemmän). Käydään kuluerät suurimmasta pienimpään.

Isoimpana kuluna ovat muut-kategoria. Muuhun kuuluu kaikki, mitä ei ole sektoreihin muuten jaettu. Suurimpina näistä ovat varmaan kaikki kotitaloustavarat vessapaperista lähtien, lääkkeet, lääkärikäynnit, videopelit, festarit, harrastukset sekä kaikki heräteostokset. 3061 euroa näihin kaikkiin vuodessa. Tämä tekee 255 euroa kuukaudessa. Jokainen voi itse tulkita onko tämä paljon vai vähän.

Toiseksi suurimpana kuluna on asuminen. Asumiskuluni ovat 231 euroa kuukaudessa. Opiskelija-asuminen on näin halpaa kun ei a) vuokraa yksityiseltä b) halua asuntoa välttämättä aivan keskustasta/yliopiston vierestä c) asu yksin. Itse en harrasta mitään noista ja tyttöystävänkin puutteen olen korvannut kämppiksellä. Sen takia asumiseni on naurettavan halpaa ja monet ystäväni maksavatkin vuodessa 2-3 kertaisia summia tähän verrattuna. Tavallinen pk-seutulainen opiskelija maksaa varmaan aina vähintään kaksinkertaista vuokraa omaani verrattuna, ellei asu Otaniemessä.

Matkailu sisältää kaikki kulut niin julkisilla liikennevälineillä, junalla ympäri Suomen kuin myös kavereille maksetut bensarahat sekä se itse oikea matkustaminen Suomen rajojen ulkopuolelle, jota viime vuonna pääsin harrastamaan Atlantin toiselle puolelle. Tähän kulutin viime vuonna. 180 euroa kuukaudessa eli yhteensä 2171 euroa. Kolmannes tästä meni suoraan Amerikan-matkaani vuoden lopussa. Muu jakautuu aika tasaisesti julkiseen liikeenteeseen kotikaupungissani ja pk-seudulla sekä junamatkoihin näiden kahden paikan välillä.

Sitten se kaikkien lempiaihe eli ulkona käyminen. Alkoholi ja ravintola osioon kuuluu käytännössä kaikki ravintolakäyntini viime vuonna. Eli ihan sivistynyt ravintolassa käynti kuin myös perus opiskelijaörvellys ja tämän sivukulut (taksi, bussi, kebu jne.). Näihin kulutin viime vuonna 2003 euroa, mikä tekee 166 euroa kuukaudessa. Paljon vai vähän? En tiedä.

Ruokailuun kotona ja koulussa meni viime vuonna 1711 euroa, mikä tekee 142 euroa kuukaudessa. Jos vertaa toissa vuoden kulujani, on tämä summa 60 euroa kuukaudessa vähemmän. Syynä tähän on lähinnä se, että olin enemmän töissä viime vuonna, joten en syönyt niin paljon kotona. Ja toisaalta olin puolet vuodesta 2015 bulkilla, joten tuli muutenki syötyä hieman enemmän.

Viaplay ja Spotify maksoivat vuodessa 329 euroa. Tämä siksi, että kahta en vaihda – NHL-jääkiekko ja musiikki. On harvoin päiviä, jolloin en vilkaise NHL-tuloksia ja ei ole päivää, milloin en kuuntele musiikkia. Musiikki on elämä, vaikka lauluääneni on karmea ja en osaa soittaa yhtään soitinta (vielä!). Viaplayssa sattuu olemaan myös leffoja ja sarjoja, jos tulee tylsää.

Vaatteisiin kulutin viime vuonna 282 euroa. Siitä edellisenä vuonna kulutin vaatteisiin yli tonnin. Ero syntyy siitä, että uusin vaatekaappiani yleensä kahden vuoden sykleissä ja pyrin panostamaan laatuun sekä ajattomaan tyyliin. Haluan näyttää siistiltä, mutta en välitä valtavan paljon, vaikka välillä lähtisinkin aamulla juuri heränneen näköiseltä  ovesta ulos. Surullisinta vain on se, että harva vaate enää nykyään kestää kauheasti. Mikäli, jollain on oikeasti hyviä ja kestäviä vaatemerkkiehdotuksia miesten vaatteiden osalta, otan niitä ilolla vastaan.

Puhelinlasku koko vuodelta oli 210 euroa. Tämä tekee kuukausimaksuksi 17,5 euroa. Itselläni on käytössä Saunalahden sata vuotta vanha 3G liittymätyyppi, joka kyllä kaipaisi hieman päivittämistä. En vain ole vielä kohdannut tarpeeksi hyvää tarjousta.

Luvut ovat yksiselitteisiä, mutta ehkä mielenkiintoisin kysymys tulee siinä, mistä pystyy karsimaan. Jos mistään?

Asuminen – Jos joku pystyy osoittamaan paikan, missä on 25 neliötä henkilä kohden, vuokra vähemmän kuin 231 euroa ja siihen kuuluu vesi, sähkö ja netti, niin annan porkkanan.

Ruokailu kotona ja koulussa – En rehellisesti sanoen osaa määritellä onko 142 euroa kotiruokaan kuukaudessa yhden hengen taloudessa paljon vai vähän. Pyrin käymään aina Lidl:ssä, koska se on selkeästi muita halvempi vaihtoehto, mutta en tiedä teenkö juuri sellaista ruokaa, joka on halvin vaihtoehto. Help!

Alkoholi ja ravintola – On aika selkeätä, että jos jättäisin opiskelijabileet ja alkoholin kokonaan pois, saisi menoista pois heti yli tuhat euroa. Tässä on ehkä mielenkiintoisin kohta, sillä tuhat euroa on paljon ja vähän rahaa, riippuu miltä kantilta asiaa katsoo. Jos kuitenkin katsoo täysin subjektiivisesti kaikkia vietettyjä iltoja, tuntuu 1000 euroa puoli-ilmaiselta. Jopa Suomen alkoholihinnastolla. Voisin siis säästää, mutta en halua. Nuori kun on vain kerran elämässä.

Matkailu – Jos en olisi lähtenyt Jenkkeihin viime vuonna, olisin säästänyt jälleen tuhat euroa. Matkailu on kuitenkin täysin rinnastettavissa opiskelijaelämän viettoon, siitä saa kokemuksia, mitä ei rahassa voi mitata. Jälleen. Voisin, mutta en halua säästää.

Spotify ja Viaplay – Yritin herättää tästä aiheesta keskustelua juuri kun olin siirtänyt blogini wordpressiin, mutta todennäköisesti pienen trafiikin takia en kommentteja saanut. Spotify ja Viaplay ei tarjoa mitään, mitä ei nykypäivänä saisi helposti Internetistä ilmaiseksi ladattua. Kysymys kuuluu, miksi siis maksan näistä palveluista? Koska mielestäni ne ovat sen arvoisia ja laatuisia, että haluan niistä maksaa. Mielestäni olisi mielenkiintoista kuulla, onko kellään muulla samanlaista ns. “halua” maksaa vain, koska kokee asian maksun arvoiseksi?

Puhelinlasku – Tavoite on päästä sellaiseen työhön valmistuttuani, että saan työsuhdepuhelimen. Sen jälkeen voi heittää hyvästit tälle kuluerälle, selkeä säästökohde siis!

Vaatteet – Joku vuosi voisi teoriassa olla mahdollista päästä nollaan euroon vaatteissa, mutta se tarkoittaisi suurempaa kulua taas jonain muuna vuonna. Uskon, että oikea per vuosi keskiarvo vaatekulu on tätä vuotta korkeampi.

Muut – KAIKKEEN muuhun kulutin viime vuonna 255 euroa kuukaudessa. Mielestäni tämä on aika uskomaton saavutus ja en usko, että tänä vuonna tai minään tulevista elämäni vuosista yllä samanlaiseen tulokseen. Tämä oli tähtihetkeni.

Entäpä sinä. Näyttääkö kulutuspiirakkasi suunnilleen samanmuotoiselta? Onko mielestäsi jotain, mistä voisin säästää vai elelenkö mielestäsi jo äärirajoilla? Onko yhden miehen taloudelle  12 548 euroa vuodessa paljon, vähän vai jotain siltä väliltä? Sana on vapaa.

 

13 thoughts to “Mihin ne opiskelijan rahat oikeasti menevät? Kulutusanalyysi”

  1. Elät suhteellisen hyvin verrattuna moniin muihin bloggaajiin, jotka tykkäävät askeettisemmasta tyylistä. Alkoholiin / biletykseen käytetty summa huimaa minun päätäni, mutta toisaalta en ole koskaan omaani mitannut. Juon lähinnä juhlissa sekä silloin tällöin jos istutaan iltaa jossakin. Nyt oikeastaan kovan väsymystilan/uupumuksen takia vähentänyt sitäkin ja panostanut mieluummin yöuniin. Pelottaa ja harmittaa oma kulutus, joten en taida uskaltaa koko vuotta tarkastella 🙂

    1. Jep, jotenkin omaan elämiseen kuluu jonkun verran rahaa. Ihailen sitä, kun jotkut tuntuvat pystyvät säästämään kovia prosentteja pienillä tuloilla, mutta itse pyrin nostamaan tuloja ja elämään sopivan säästeliästä elämää. Uskoisin, että biletykseen liittyy suuresti se, että viimeisiä vuosia viedään ja toisaalta tuntuu, että sinkut bilettävät muutenkin enemmän kuin parisuhteessa olevat. Jos parisuhteeseen eksyn, vähenee biletys todennäköisesti selkeästi.

      Kannattaa ehdottomasti katsoa oma kulutus, jos se kauhistuttaa. Jos se tosiaan on niin kauhistuttava, ei tie ole kuin ylöspäin ja toisaalta, on myös positiivista jos se on vähemmän kuin kuvittelet. Win-win 😀

  2. Asumismenot ovat tosi pienet, huippua! Paha laittaa enää paremmaksi. Minulla meni ruokaan kahtena viimeisenä opiskeluvuotena kahden hengen taloudessa 135-147 euroa vuodessa, joten mielestäni sinun ruokaostoksesi on melko kohtuulliset. Itsekin suosin Lidliä ja harvemmin ostin/ ostan mitään kalliimpaa sapuskaa.

    Spotifyihin ja Viaplayhin saa kulumaan yllättävän paljon, mutta sehän on kiinni juuri siitä, mihin haluaa panostaa ja mikä tuottaa itselle iloa. 🙂 Itellä salikortti käytössä, vuodessa maksaa noin 360 euroa, mutta joka pennin arvoista.

    Jos jostakin haluaisi pihistää, niin alkoholissa/ baarissa käymisessä voi yrittää säästää, kun se ei ole ns. väistämätön meno. Esim. ottaa tavoitteeksi, että käy baarissa vaikkapa korkeintaan kerran kuukaudessa tai kahdessa. Baari-iltana päätän yleensä etukäteen, että tänään käytän korkeintaan jonkin tietyn summan koko illan aikana, se on vähentänyt rahan menoa.

    1. Kiva kuulla toisten kokemuksia opiskeluajan ruokailusta. Antaa aina vähän perspektiiviä! Itsellä sali on onneksi duunipaikan puolesta ilmainen, ja käyn siellä usein hiljaisina aikoina, joten se on suuri säästö.

      Ravintolakäynnit pysynevät tänä vuonna samassa, koska vaihto-oppilaslukukausi, mutta todennäköisesti sitten vuonna 2018 luku romahtaa tuhannella eurolla. Toivottavasti 😀 Tai sitten käy vain Virossa ostamassa juomat…

  3. Harmi ettei itsellä ole opiskeluajoilta statistiikkaa, rahaa ei kuitenkaan paljon kulunut ja tyhmänä en edes nostanut lainaa kovin paljon, jälkikäteen ajateltuna olisi tosiaan kannattanut ja sijoittaa ne kaikki. Nykyään rahaa “kuluu” ihan liikaa lainan lyhennykseen, tosin sehän tulee tavallaan omaan taskuun.

  4. Muuttelin pikaisesti omaa taulukkoa (ei toteuma, vaan arvio) suunnilleen samoihin kategorioihin ja jätin lainojen lyhennykset pois kuviosta. Nelihenkisellä perheellä kulut meni aika lähelle sinun prosentteja kategorioittain, euromääräisesti toki paljon enemmän.

    1. Mielenkiintoista, että jakauma on niin samanlainen sinkkuopiskelijan kuin kokonaisen perheen menoissa. Syynä tähän täytynee olla järkevät kulutusvalinnat etenkin perheen puolesta, pakollisia menoja kuitenkin on enemmän kuin yhdellä henkilöllä. Minulla siis varmasti löytyy skarpattavaa kulutuksessa ennen omaa perhettä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.