Skip to main content

Syntiosakkeet – millä hinnalla sinä myyt sielusi?

Viime aikoina jostain syystä olen miettinyt yllättävän paljon arvojani ja sitä, mistä ne ovat oikein syntyneet. Lähes kaikki lähi – sekä tuttavapiiristäni omaa täysin erilaiset arvot kuin allekirjoittanut. Suurin osa tykkää kuluttaa kaikki rahansa ja elää kädestä suuhun. Osa ei usko ilmastonmuutokseen. Mielikuva täydellisestä päivästä sisältää ajatuksen golfista ja purjehtemisesta. Menestys tarkoittaa sitä, että elämääsi ei juuri mahdu mitään muuta kuin työtä ja et pysty puhumaan mistään muusta kun töistä.

Tässä epäsuosittu mielipide: uskon, että kuka tahansa pystyy tekemään paljon rahaa kunhan ei välitä siitä, miten sen tekee. Pyramidihuijauksia on tehty lähes ihmiskunnan alusta asti, silti ihmiset menevät niihin yhä tänä päivänä. Yksisarvishoidot ovat kovassa huudossa tietyissä piireissä. Myös aikanaan pikavipeillä pystyi tekemään sievän summan – ja samalla tuhoamaan satojen tuhansien suomalaisten luottotiedot. Voit myös nostaa kansanedustajan sopeutumiseläkettä samalla kun yhtiöität tulosi oikeista töistä. Vain mielikuvitus on rajana siinä, miten pystyy saamaan huomattavasti keskimääräistä paremmat tulot – yleensä lähinnä hyväksikäyttäen omaa asemaa, heikommassa tilanteessa olevia, vaikutukselle alttiimpia tai vähemmän ymmärtäviä ihmisiä.

Syntiosakkeet

Tällä hetkellähän henkilökohtaiset arvoni näkyvät myös sijoitusstrategiassani, sillä en sijoita

1) Ase-, kaivos- ja uhkapeliteollisuuteen enkä
2) Tupakka-, huume- sekä alkoholiteollisuuteen

Sijoittamisen parhaita tunteita, joista harvemmin puhutaan on se, kuinka hyvä fiilis siitä tulee, kun käy vaikka McDonald’sissa kun omistaa sen osakkeita. Tai ostat Buranaa ja omistat Orionia. Vaikka olet pienomistaja, tulee omistamasi yritysten tuotteiden ostamisesta useasti paremmalle mielelle, kunhan vain olet tietoinen siitä. Merja Mähkähän kirjoittaa HS:n onnellinen omistaja-blogia juuri tästä näkökulmasta. Tästä syystä olenkin rajannut kaikki ns. “syntiosakkeet” oman sijoitusstrategian ulkopuolelle.

Näkemykseni mukaan 5/6 ylläolevasta teollisuudesta ei ole kuin haittaa ihmiselle ja kaivosteollisuus tuntuu olevan välttämätön paha niin kauan kuin ihmisiä joutuu syvälle kaivokseen lähettämään. Päihteillä ja niiden riippuvuuksilla on helppo tehdä rahaa, mutta koska filosofiani mukaan oikeasti omistan yritystä, jonka osakkeita omistan, en voi tällaisessa olla mukana. Olen lähipiirissäni monesti nähnyt miten niin uhkapeli-, nikotiini-, huume- kuin alkoholiriippuvuuskin on aiheuttanut heille sekä heidän ympäröiville ihmisille ongelmia. Ase eli “puolustusteollisuuden” mielettömyys nyt vain kuuluu johonkin ihmiskunnan vallan ja tuhon haluun, jota en tule koskaan ymmärtämään vaikka intin kävinkin. Tappaminen ja tuhoaminen taitaa vain olla jostain syystä liian syvällä ihmis DNA:ssa.

Käytännössähän syntiosakkeiden välttäminen on yksinkertaisesti tyhmää, sillä moni tutkimus on osoittanut, että syntiosakkeet ovat pitkällä aikavälillä voittaneet indeksin. Enkä ihmettele tätä – alkoholin tai tupakan myyminen nyt ei kauhean vaikeata ole. Tämän lisäksi syntiosakkeet usein maksavat varsin hyvää ja kasvavaa osinkoa. Sama on nähtävissä myös marijuana-osakkeissa tällä hetkellä. Vaurastumisen näkökulmasta näihin sijoittaminen olisikin no-brainer.

Mutta silti en pysty siihen.

Uskon siihen, että piensijoittajallakin on vaikutusta siihen, mihin maailma on menossa. Vaikka omistaisi vain 0,00001% jonkun yrityksen osakkeista. En näe syntiosakkeiden omistamista huonona asiana vaan lähinnä välinpitämättömyytenä. Sisäinen viherhippini pomppiikin innosta kun isot institutionaaliset sijoittajat ovat aloittaneet hitaasti, mutta varmasti Norjan 1000 miljardin öljyrahaston johdolla. Omalla tavallaan ironista, että öljyrahoilla tehty rahasto ei tue öljyosakkeita. Tämän takia mietinkin usein, pitäisikö minun tuoton maksimoinnin takia hylätä arvomaailmani ja keskittyä pelkästään rahan tekoon – ainakin siksi aikaa kunnes saavutan taloudellisen riippumattomuuden. Tosin kuten alussa sanoin, uskon, että rahaa pystyy tekemään kuka vain – kunhan tuijottaa vain omaan napaansa.

Missä menee raja?

Näytin blogini yhdelle harvoista vihervassariksikin luokiteltavaksi kaverilleni ja hän esitti mielestäni aiheellisen kysymyksen kun katsoi Portfolio&Strategiaani. Entä pankit? Vakuutusyhtiöt? McDonald’s? Et sijoita kaivosteollisuuteen, mutta sijoitat yrityksiin, jotka käyttävät kaivosteollisuuden tuotteita jne. Missä se raja oikein menee? Rajan määrittämisen vaikeus ja yhtiön vastuullisuuden rehellinen arviointi on huomattavan vaikeaa, jonka takia asia mietityttää itseäni jatkuvasti.

Aina voi elää ja sijoittaa vastuullisemmin. Johonkin se raja pitää kuitenkin vetää. Oma rajani on mielestäni selkeä, mutta moni muu on eri mieltä. Joidenkin mielestä McDonald’s on täysin verrattavissa tupakkayhtiöihin. Toisen mielestä Citigroup ja muut pankit ovat pahempia kuin yksikään listaamastani syntiosakkeista.

Rajan vetäminen on mahdotonta ja siksi mielessäni pyörii ajoittain rajoista luopuminen sijoittamisessa täysin. Tosin samalla voisin alkaa tehdä sivukeikkaa oman ulosteeni myyjänä väittämällä, että siinä on parantavia vaikutuksia. Miten tahansa väännän asiaani mielessäni, en pysty tekemään rahaa hinnalla millä hyvänsä. Välillä tuntuu, että olen huono kauppatieteiden maisteri. En useinkaan tue oikestolaista ajatusmaailmaa tai kovia arvoja, vaikka kirjoitan sijoitus – ja talousblogia(!?). En tiennyt, että se on edes mahdollista.

Entä sinä? Oletko vetänyt rajoja siihen, mihin sijoitat tai miten teet rahaa? Vai onko kaikki keinot sallittu matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen?

17 thoughts to “Syntiosakkeet – millä hinnalla sinä myyt sielusi?”

  1. Itselläni ei ole aivan noin kireät rajat sopivista sijoituskohteista. Tietoisesti välttelen vain ase- ja kaivosteollisuutta. Periaatteessa voisin ostaa esimerkiksi tupakkateollisuuden yrityksen osakkeita, mutta todennäköisesti en tule niitä kuitenkaan koskaan hankkimaan.
    Uhkapelaamista olenkin harkinnut (Betssonia) ja alkoholin valmistusta (olvia). Kannabisosakkeitakin olisi kannattanut harkita, mutta uskoisin näistä pysyväni erossa.

      1. Kannabista välttelen toistaiseksi siksi, että se on niin kovan hypetyksen keskellä ja oikea arvostustaso varmasti hakee paikkaansa.
        Tupakkafirmojen ostaminen ehkä hieman eettinen kysymys, koska en näe mitään hyvää mitä tupakkafirma tekisi! 🙂 Vai osallistuuko tupakkafirmat aktiivisesti vähentämään ilmastonlämpemistä tappamalla ihmisiä?
        Mutta tietysti kun sanoin nyt näin, niin viiden vuoden päästä salkusta löytyy jotain tupakka firmaa 😀

    1. Aivan, turkistarhausta en ole miettinytkään, vaikka tosiaan sekin eettisesti vähän mitä sattuu. Siinä on kuitenkin yksi teollisuudenala, joka tuntuu oikeasti nyt jo kärsivän aatemuutoksista (ja Venäjän taloustilanteesta). Samanlaista ei kyllä näy päihteissä, aseissa tai uhkapeleissä lähimainkaan.

  2. Kirjoitan seuraavan tahallani hieman ylikärkevästi tehdäkseni pointin.

    Niiden eettisimpien ihmisten jotka paheksuvat tietyntyyppistä liiketoimintaa pitäisi ensimmäisenä olla ostamassa syntiosakkeita. Perusteeksi minulla on tarjota parikin syytä.

    Ensimmäinen peruste johtuu mainitsitsemastasi asiasta – syntiosakkeet tuottavat paremmin. Jos hieman karrikoiden väittäisi että pahat ihmiset omistavat syntiosakkeita, niiden “keinotekoinen” eli markkinavoimia vastoin menevä ostamatta jättäminen johtaa siihen, että niihin syntyy helpommin hinnoitteluvirheitä. Käytännössä pahikset siis saavat osakkeet halvemmalla kuin pitäisi. Jos haluat laittaa pahiksille luun kurkkuun, osta syntiosakkeita.

    Toinen peruste on se, että vain syntiosakkeita omistamalla (tai sekaantumalla politiikkaan) pystyt vaikuttamaan em. yritysten liiketoimintaan. Ajatellaanpa vaikka, että Saga Fursin liiketoiminta koettaisiin nyt super pahaksi. Kettutytöt voisivat vandalismin sijaan ruveta haalimaan firmaa (markkina-arvo abt 50meur) pörssistä ja käyttää ääntään liiketoiminnan eettisempään suuntaan viemiseen.

    1. Hyvä kommentti! Tuo markkinoiden “tehottomuus” on asia, jota itsekin miettinyt paljon, koska siitä niin usein syntiosakkeista puhuttaesa puhutaan. Yleensähän tämä johtaa esim. osinko% korkeahkoon tasoon. Jostain syystä esim. alkoholiosakkeissa osinko% jää huomattavasti tupakkaosakkeita alemmaksi. Kaipa tämä johtuu siitä, että tupakkaosakkeet mielletään enemmän syntiseksi jostain syystä, hmh.

      Siitä olen samaa mieltä, että olisi niin paljon parempaa aktivisimia kuin kettutyttöily, jos esim. energia ja rahat kulutettaisiin minority staken ostamiseen yrityksestä ja siten vaikuttamiseen kuin mikä tahansa aktivistiomistaja. Tupakassa ja alkoholissa koska joku muu on aina valmis tekemään rahaa kun sitä helposti saa, niin kauan kun se ei ole laitonta.

  3. Mielenkiintoinen aihe jota joskus tulee pohdittua. Minä en sijoittaisi tupakkafirmaan. Salkussani on alkoholia ja uhkapeliä. En oikein osaa itsekään perustella miksi niihin sijoittaminen on ok, mutta ei tupakkaan… Itse noista paheista kulutan vain alkoholia maltillisesti. Kaivosteollisuuteen olen sijoittanut.

    Entäs Fiskars (Gerber) ja Amer Sports (Arc´teryx) ? Onko ne syntiosakkeita kun myyvät tavaraa jenkkiarmeijalle ?

    Miksi muuten niputat aseet, kaivokset ja uhkapelit samaan kategoriaan ?

    1. Samaa mieltä. Olen monesti miettinyt juuri tuota ensimmäistä kysymystäsi, jonka takia tiputin esim. United Technologiesin pois sijoitusvertailuistani. Firma tekee vaikka kuinka paljon erilaista, mutta oma osuus menee puolustusteollisuusluokkaan. Sama Boengilla. En ole Amer Sportsin ja Fiskarsin tuotteista kuullutkaan, ovatkohan nuo millaisia, mitä armeijalle myydään?

      Aajoo, ja niputus ei sinällään ole mikään niputus. Jotain vanhan blogilistauksen jäämiä. Mielestäni kaikki nuo 6 mainitsemaani teollisuusalaa kuuluvat eri kategorioihin, vaikka olen ne niputtanutkin tekstissä ja strategiassa 2 eri osaan. Voisin vaikka muokata tuon, nyt kun huomautit!

  4. Fiskars/Gerber “Defend” https://www.gerbergear.com/Activity/DEFEND “As the leading supplier of knives and multi-tools to the United States military, Gerber implements feedback from the front lines directly into the Defend collection. These knives, multi-tools, cutting tools, and gear stand up to the toughest demands of the men and women protecting American freedom. The best or nothing. ”

    Amer/Arc’teryx “LEAF” https://leaf.arcteryx.com/Home.aspx?country=fi&language=en

    Esimerkkinä vaan rajanvedon vaikeudesta, että sotilasyhteyksiäkin voi olla yllättävilläkin yhtiöillä.

  5. Minäkään en sijoita firmoihin, joiden toivoisin katoavan maan päältä, kuten tupakkafirmoihin. Muuten tulisi eturistiriita. Kaivosteollisuutta en tosin millään pysty luokittelemaan pahaksi, koska nyky-yhteiskunta kuitenkin pohjautuu vahvasti metalleihin. En tosin sijoita alan riskisyyden takia.

  6. Sinua voisi muuten kovastikin kiinnostaa Upright Project (http://www.uprightproject.com/), joka kehittää keinoa mitata yritysten nettoimpaktia (ympäristöön, yhteiskuntaan, terveyteen…). Tavoitteena on saada kaikki yritykset toimimaan siten, että niiden tuotto ei tule haittojen varjolla, vaan hyötyjen myötä. Ts. parannetaan maailmaa for profit.

    Myös yksi potentiaalinen sijoituskohde eettiselle sijoittajalle on Loudspring (entinen Cleantech Invest), jonka tavoite on oikeastaan juuri Upright Projectin mukainen eli hankitaan rahaa lisäämällä energiatehokkuutta ja vähentämällä kaikenlaista hukkaa. Ei siis ihmekään, että yksi firman johtajista oli juuri eilen puhumassa Upright Projectin tapahtumassa. Samainen puhuja huomautti, että maailmalla on paljon ihmisiä ja yrityksiä, jotka haluavat myydä esim. energiapalveluita ja tuotteita, mutta harva haluaa omistaa. Olisi siis kysyntää uusille sijoitusrahastoille, jotka omistaisivat esimerkiksi energiavarastoja tai aurinkovoimaloita. Kuinkahan suurta kiinnostusta esim. Suomen sijoitusblogipiireissä olisi tällaiselle toiminnalle? Itse ainakin mielelläni sijoittaisin, jos se olisi mahdollista.

    1. Upright projektiin pitääkin tutustua. Itseäni kiinnostaa yhtiöt, jotka tekevät bisneskärjellä, eikä niinkään vastuullisuuskärjellä. Tuntuu, että maailmalla vastuullisuus kuitenkaan ei tunnu pitävän firmoja yleensä pinnalla, vaan se tulee sitten sivussa. Aurinkovoimassa ja muussakin vaihtoehtoisessa energiassa on juuri se ongelma, että teknologia on vähän sinnepäin vielä. Harva tuuli- tai aurinkofirma tuntuu olevan hyvää tuottoa tekevä, ja ne jotka tekevät, usein valtion apujen avulla.

      1. Joo, näinhän se on, bisneksessä tärkeintä on tuotto. Upright Project pyrkiikin siihen, että saataisiin keino mitata eri yritysten bisneksien vaikutuksia. Jos yhden yrityksen tuotot aiheuttaa mittavia haittoja kaikille ihmisille siinä ympärillä (ympäristötuhoja, terveysongelmia jne.) ja tämä voidaan myös koko kansalle näyttää (esim. pörssiyhtiön olisi pakko tiedottaa helposti ymmärrettävillä lukuarvoilla vaikutuksiaan), niin positiivisemman vaikutuksen bisnekset pääsisi kunnolla esiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.